Itseviha rakkaudeksi

Itseviha rakkaudeksi

Maailmankaikkeuden alkupisteessä, 
keksin luoda kopion itsestä. 
Fyysisessä muodossa kokemassa erillisyyttä, 
olen ihmiskehossa tuntemassa itsenäisyyttä.
Syytän itseäni salaa tästä valinnasta, 
egomieleni ei halua minun alitajuntaani katsovan. 
Näen sen silti projektiona muissa ihmisissä, 
tuo ärsyttää minua, 
en kestä sitä itsessäni. 

Viha ilmenee joko ulos- tai sisäänpäin, 
jotkut tunnistaa, 
että rakkautta en itsessäni näe. 
Miksi tein sen valinnan erota Jumalasta, 
nyt pelkään omaa rangaistustani.

Jumala ei koskaan voi tehdä muuta kuin rakastaa, 
miksi annoin egomieleni Hänestä erottaa? 
Tästä alitajuisesti syytän itseäni, 
vihaa, katkeruutta tuntien.
En halua sitä katsoa, 
pelkuruuttani häpeilen. 

Alitajunnan parantamiseen pyydän Pyhän Hengen apua, 
pikkuisen tätä salaista arkkuani raota. 
Annan minun tunnistaa se, 
mitä estää näkemästä totuutta, 
sitä etten koskaan voi erota Jumalasta.

Tämä projektio nimeltä elämä, 
kehossa päättyy aikanaan, 
toivon, että mahdollisimman paljon,
saan elää paratiisissa päällä maan. 
Tuntea jo nyt sen rakkauden, 
ottaa egomieleni tilalle Pyhän Hengen johdatuksen. 

Johda minun mieltä ja tekoja, 
annan anteeksi, olet osa minua. 
Sinä olet minä ja minä sinä, 
auta meitä Taivaan Isä. 
Kiitos kiitos kiitos 🙏😇💓



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erillisyydestä yhteyteen

Kuva
Oma tahto Oma tahto on nujerrettu lapsena, onko ihme, että olemme lampaita? Se on pala palalta murrettu, on viety lapsen tahto ja totuus,  rajat uusiksi. Ei kukaan kuuntele,  itken naama punaisena. Mulla on kuuma, en halua, olen uuvuksissa! Miksi minun rajat ylitetään kokoajan,  ei kuunnella, selitetä, miksi on mentävä? Väkisellä vaatteet päälle,  pääsee vanhempi töihin,  tätä on elämämme. Nujerretaan lapsi monta kertaa, kunnes ei tunne rajojaan, eikä osaa niistä enää kertoa. Miltä tuntuu, missä vika,  onko parempi taistella vai kuolla hiljaa? Tämän takia saa yhteiskunta hyvän orjan,  pahoinvoivan ja normeja noudattavan.  Mitä ylempää sanotaan, teen sen,  eikä omaa vointia tarvi kuunnella. Haluamme kuulua yhteiskuntaan,  ei hylkiö halua olla kukaan. Ei omassa perheessä,  eikä isommassa yhteisössä,  ihminen haluaa kuulua joukkoon,  on kyse selviämisestä! Tuntuu niin pahalta lapsen puolesta,  isä, äiti, huomaa olen olem...
Lue lisää

Dissosiaatio

Kuva
Dissosiaatio Se on se trauma,  jota et muista, mutta sen jättämä jälki on ikuista. On kuin olisit kaksi persoonaa,  toinen on piilossa, tiedostamaton,  se lymyää nurkissa.  Sen ei tiedä edes olevan olemassa, ja siellä sen tahtoo myös pysyvän,  olevan aisoissa.   Elät melkein normaalia elämää, et itsekään tiedä,  mitä kaikkea kannat sisälläsi. Jossain tilanteissa,  alat tuntea kuin et olisi ihan tässä maailmassa,  kaikki tuntuu epätodelliselta ja oudolta,  elät kuplassa. Ehkä tunnistat sen itsekin,  silti yrität käyttäytyä niinkuin aina ennenkin.  Joku tapahtuma tai paikka laukaisi tämän tilan,  väsyttää, mietit, että missä vika? Olet haamuna jossain välitilassa,  olosi toivot pian normaaliin palautuvan.  Pitäisi saada nämä kaksi yhdistymään,  tunnistaa trauma ja alkaa eheytymään.  Rakkaudellisessa ja turvallisessa ympäristössä,  antaa sen kokemuksen tulla pintaan,  et ole lapsi enää, vaan rake...
Lue lisää

Syyllisyyden vapauttaminen

Kuva
Syyllisyys Ketä voin syyttää tästä, että menesty en tässä niin sanotussa elämässä? Onko vika itsessä, äidissä ja isässä? Olen tässä miettinyt vihanpuuskassa, ketä voin syyttää tästä SAATANA! Kuinka kaukaa sukulinjasta,  tulee tämän kaiken alullepanija? Auttaako se häntä syyttää, jos ei hänen käsittelykykynsäkään siihen riittänyt. Että ymmärtäisi antaa tunteiden tulla,  voisi ne jollekin sydämeltään vuodattaa. Ehkä hänellä ei ollut ketään, kuka antaisi ymmärrystä ja apua. Miksi tietoisuus on ollut niin matala, että kaiken kivun on annettu sukulinjoissa jatkua? Isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle, kylmyyden, haukkumisen ja epäonnistumisen. Ei ollut isovanhemmilla rakkautta ei lämpöä,  sinun syytäsi, että ruoka ei riitä! Lapsi tuntee syyllisyyttä omasta syntymästään,  yrittää miellyttää kaikkia,  itsensä menettää.  Ei enää tiedä, kuka itse on,  mitä tuntee ja miksi on onneton.  Haahuilee haamuna vuodesta toiseen,  ihmettelee,  miksei mistä...
Lue lisää