Epämiellyttävä totuus

Epämiellyttävä totuus 

Mikä on sellainen asia, 
jota et millään halua katsoa tai ääneen sanoa?
Pelkäät loukata toisia, 
silläkin hinnalla, 
että saat itse sitä myöhemmin katua.
Pilaat mieluummin vaikka oman elämän, 
kuin sanot ääneen sen totuuden, 
mikä kasvaa sun sisällä.

Lopulta totuus käy liian isoksi,
se tekee rakoja pintakerrokseesi.
Reikien tukkiminen vaatii paljon voimavaroja, 
joiden huomaat pian loppuvan.

Anna sen kuoren murentua, 
ole vihdoin rehellinen ja alat parantua. 
Lopeta itsesi hylkääminen,
sano epämiellyttävä totuus ensin itsellesi.
Katso, mitä tunteita se herättää, 
ehkä muut sen kestää tai on kestämättä. 
Tärkeintä on, että sinä alat parantua, 
tunnistaa aidon itsesi ja siihen rakastua. 

Ei toisten loukkaamista tarvitse pelätä, 
on aika horroksesta herätä. 
Tehdä niinkuin sydän oikeaksi tietää, 
ei tarvitse enää apävakautta sietää. 
Valheella on lyhyet jäljet, 
totuus olkoon ystävämme.
❤️💜💛



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erillisyydestä yhteyteen

Kuva
Oma tahto Oma tahto on nujerrettu lapsena, onko ihme, että olemme lampaita? Se on pala palalta murrettu, on viety lapsen tahto ja totuus,  rajat uusiksi. Ei kukaan kuuntele,  itken naama punaisena. Mulla on kuuma, en halua, olen uuvuksissa! Miksi minun rajat ylitetään kokoajan,  ei kuunnella, selitetä, miksi on mentävä? Väkisellä vaatteet päälle,  pääsee vanhempi töihin,  tätä on elämämme. Nujerretaan lapsi monta kertaa, kunnes ei tunne rajojaan, eikä osaa niistä enää kertoa. Miltä tuntuu, missä vika,  onko parempi taistella vai kuolla hiljaa? Tämän takia saa yhteiskunta hyvän orjan,  pahoinvoivan ja normeja noudattavan.  Mitä ylempää sanotaan, teen sen,  eikä omaa vointia tarvi kuunnella. Haluamme kuulua yhteiskuntaan,  ei hylkiö halua olla kukaan. Ei omassa perheessä,  eikä isommassa yhteisössä,  ihminen haluaa kuulua joukkoon,  on kyse selviämisestä! Tuntuu niin pahalta lapsen puolesta,  isä, äiti, huomaa olen olem...
Lue lisää

Dissosiaatio

Kuva
Dissosiaatio Se on se trauma,  jota et muista, mutta sen jättämä jälki on ikuista. On kuin olisit kaksi persoonaa,  toinen on piilossa, tiedostamaton,  se lymyää nurkissa.  Sen ei tiedä edes olevan olemassa, ja siellä sen tahtoo myös pysyvän,  olevan aisoissa.   Elät melkein normaalia elämää, et itsekään tiedä,  mitä kaikkea kannat sisälläsi. Jossain tilanteissa,  alat tuntea kuin et olisi ihan tässä maailmassa,  kaikki tuntuu epätodelliselta ja oudolta,  elät kuplassa. Ehkä tunnistat sen itsekin,  silti yrität käyttäytyä niinkuin aina ennenkin.  Joku tapahtuma tai paikka laukaisi tämän tilan,  väsyttää, mietit, että missä vika? Olet haamuna jossain välitilassa,  olosi toivot pian normaaliin palautuvan.  Pitäisi saada nämä kaksi yhdistymään,  tunnistaa trauma ja alkaa eheytymään.  Rakkaudellisessa ja turvallisessa ympäristössä,  antaa sen kokemuksen tulla pintaan,  et ole lapsi enää, vaan rake...
Lue lisää

Syyllisyyden vapauttaminen

Kuva
Syyllisyys Ketä voin syyttää tästä, että menesty en tässä niin sanotussa elämässä? Onko vika itsessä, äidissä ja isässä? Olen tässä miettinyt vihanpuuskassa, ketä voin syyttää tästä SAATANA! Kuinka kaukaa sukulinjasta,  tulee tämän kaiken alullepanija? Auttaako se häntä syyttää, jos ei hänen käsittelykykynsäkään siihen riittänyt. Että ymmärtäisi antaa tunteiden tulla,  voisi ne jollekin sydämeltään vuodattaa. Ehkä hänellä ei ollut ketään, kuka antaisi ymmärrystä ja apua. Miksi tietoisuus on ollut niin matala, että kaiken kivun on annettu sukulinjoissa jatkua? Isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle, kylmyyden, haukkumisen ja epäonnistumisen. Ei ollut isovanhemmilla rakkautta ei lämpöä,  sinun syytäsi, että ruoka ei riitä! Lapsi tuntee syyllisyyttä omasta syntymästään,  yrittää miellyttää kaikkia,  itsensä menettää.  Ei enää tiedä, kuka itse on,  mitä tuntee ja miksi on onneton.  Haahuilee haamuna vuodesta toiseen,  ihmettelee,  miksei mistä...
Lue lisää